Terveisiä uudesta kodista!





Nyt on kuulkaa historiallinen hetki: istahdin juuri alas työpöydän ääreen, lasissa on kylmää Pepsi Maxia, esikoinen on seurakuntakerhossa ja kuopus nukahti poikkeuksellisesti aamukävelyllä vaunuihin. Vihdoin ja pitkästä aikaa oli hetki ja fiilis, että nyt, nyt istun alas kirjoittamaan blogipostauksen! 

Täällä olen uudessa kodissamme. Muutimme viikko sitten, ja pikku hiljaa tavarat ovat alkaneet löytää paikoilleen (eli siis olen niitä kiikuttanut ja kaakuttanut paikasta toiseen). Tekemistä toki riittää vielä, mutta kyllä tämä jo kodilta tuntuu. 

Muuton yhteydessä tavarat tulevat jokseenkin korvistakin ulos, ja väsähdys iskee, kun lattioilla pyörii epämääräisiä Kasoja: on parittomia sukkia, lapsille pieneksi jääneitä vaatteita, lelujen osia, paperipinoja, ruuveja, ponnareita, vanhoja eväsrasioita. Aina vaan riittää läpikäytävää ja paikoilleen vietävää. 



Toisaalta tämä on ihanaa: saan käydä läpi rauhassa tavaroitamme (kirjoitin rauhassa, kunnes naurahdin, sillä en todellakaan rauhassa työskentele), järjestää niitä hieman aiempaa loogisemmin ja etsiä niille toimivat sijoituskohteet uudessa kodissamme. Uusi innostukseni - kuten ehkä Storyssa näittekin - on Dymo eli tarrakone, jolla saan kaikkiin ihaniin SmartStore-laatikoihini merkittyä sisällöt siististi. Ahh! Ajattelin tehdä jonkun järjestelypostauksen tännekin.

Tavaroiden järjestämisen lisäksi ollaan mm. pesty mattoja, ja vielä pitäisi muutama matto kiikuttaa pesulaan. Olen myös päättänyt vuokrata lähiviikkoina pariksi päiväksi kunnon tehokkaan höyrypesurin, jolla aiomme pestä sohvan, patjat ja autonistuimet. Onko siellä muita, jotka saa fiiliksiä tällaisista projekteista?

Viime viikolla käytiin myös Plantagenissa ostamassa uusia huonekasveja. Valitsin kaikenlaisia kivoja viherkasveja, joiden lapuissa luki helppohoitoinen, siinä toivossa, että saamme ne tosiaan pidettyä hengissä. Kasvi jos toinenkin on kupsahtanut kuolemaansa kodissamme. Jostain syystä silmäni huomaavat kasvin kärsivän tilan vasta siinä vaiheessa, kun on liian myöhäistä. Äitini tosin on sellainen viherpeukalo, että on saanut elvytettyä minun käsissäni kuolleita yksilöitä, ja siellä ne hänen kodissaan kukoistavat kuin Rooma konsanaan. Että sillä lailla. 




Tänään piipahdin muuten Ekotorille, mistä löysin naurettavan edullisesti muutamia kauniita juttuja kotiimme. Havahduinkin siihen, että olen löytänyt kuluneen kesän aikana kivoja juttuja kotiimme kirppareilta - voisin niistä koota oman postauksensa.

Kotipostauksia on siis varmasti tulossa, ja kaikkia muita myös. Vihdoin, vihdoin pääsemme ehkä normaaliin arkeen kiinni, ja sen myötä saan taas palata tämän rakkaan kirjoitushommelin pariin. On ollut ikävä kirjoittelua!

-Petra

P.S. Jos sinulla on toivepostauksia, niin laita tulemaan. Ja arkisia hommeleita voi seurata Storyn puolella. 

*Turku -juliste saatu Deseniolta.

1 kommentti

  1. Ostitteko oman asunnon vai löysittekö hyvän vuokra-asunnon? Millainen talo on ympäristöineen muuten?
    Onnea ja siunausta uuteen kotiin! Hyvin teillä kuullostaa olevan jo tavarat paikoillaan.

    VastaaPoista