Miten meillä nukutaan? // Lukijan toivepostaus

Lukijan toivepostaus. 

Vauva nukkuu Vera Vera lakanoissa.


Univelka on tuttua lähes kaikille vanhemmille. Kerron miten meillä nukutaan.


Vauva nukkuu suloisesti sängyssä.

Silmät verestävät. Päätä särkee. Silmänaluset ovat tummemmat kuin koskaan ennen. Olo on tahmea.  Muisti pätkii, eikä ajatus leikkaa. Mieli voi olla maassa, pinna kireällä ja saattaa itkettää ilman syytä. 


atkonaisten yöunien aiheuttamat fiilikset ovat valitettavan tuttuja lähes kaikille pikkulasten vanhemmille. Joillain lapsi nukkuu äärimmäisen huonosti, toisilla taas paremmin. Vaikka sitä kuinka kuvittelee ennen lapsia, että on varautunut vähiin uniin, niin eipä sitä yksinkertaisesti ymmärrä, kunnes sen joutuu käymään itse läpi. Käytetäänhän hereillä pitämistä ja unien jatkuvaa keskeyttämistä yhtenä kidutusmuotonakin! Henkilökohtaisesti olen kokenut katkonaiset ja vähäiset yöunet ja niiden aiheuttaman väsymyksen rankimpana vanhemmuuteen liittyvänä asiana tähän mennessä.

Tähän mennessä vauvamme on nukkunut ihan hyvin ja oloni on siis ihan ok. Ehkä olen myös tottuneempi yöheräilyyn, eikä se tullut yhtä suurena henkisenä shokkina kuin ensimmäisellä kerralla. Väsynyt kyllä olen, ja pieni päänsärky, muistin takkuaminen ja ajoittainen vähän krapulainen olotila kyllä ovat läsnä. Kaiken maailman vaiheetkin ovat vasta edessä, joten saan varmasti kartuttaa univelkaa tälläkin kertaa. 

Esikoisen unet

Esikoisemme ei ole koskaan ollut mikään huippu nukkuja, mutta ei myöskään huonoimpia. Alussa pikkuvauvana hän nukkui yleensä noin 1.5 tuntia putkeen öisin, ja 3 tuntia oli jo aivan mieletön voitto. Päivisin hänen päikkärit kestivät hyvässä lykyssä 40-45 minuuttia. Vaiheet seurasivat toisiaan: oli tiheää imua, hulinoita, liikkumaan oppimista, hampaiden tekoa, rokoteoireilua, korvatulehduskierrettä ja ties mitä. Välillä herättiin kymmenenkin kertaa yössä ja itse en nukkunut juuri lainkaan. Olin kyllä melkoisen poikki. 

Vuoden ikäisenä teimme unikoulun, jonka tulokset kestivät jonkun aikaa. Sitten lapselle iski taas jokin korvatulehdus, ja yömaito tuli takaisin kuvioihin; se kun helpotti lapsen oloa ja antoi meille mahdollisuuden nukkua edes hetken. Yöimetys meillä loppui vihdoin kokonaan, kun lopetin imetyksen lapsen ollessa 1 vuotta ja 9 kuukautta vanha - tässä kohtaa olin siis jo puolessa välissä toista raskauttani. 

Sen jälkeen esikoinen on alkanut nukkua paremmin. Kesällä huomasin, että hän nukkuu päiväunet kaikkein parhaiten sisällä omassa sängyssään, ja nykyisin päiväunet kestävät 1-1.5 tuntia. Aina välillä poika yllättää ja nukkuu kokonaisen yön omassa sängyssään, mutta on enemmän sääntö kuin poikkeus, että hän kömpii jossain kohtaa yöllä meidän väliin. Tai siis, jompi kumpi meistä nousee hakemaan hänet. Tämä kyllä vaikuttaa meidän unenlaatuun, sillä kuten kaikki vanhemmat tietää: taaperon kanssa nukkuminen on kuin nukkuisi humalaisen, avaimiaan etsivän mustekalan kanssa.


Vauvavuosi Round 2 

Imetyksen loputtua saimme siis nukkua suorastaan hyvin noin puolisen vuotta, kunnes meidän pieni neiti saapui. Olin tällä kertaa henkisesti varautunut. Tyttö on kuitenkin ollut melko erilainen kuin veljensä; hän syö harvemmin ja nukkuu paremmin kuin veljensä saman ikäisenä. Tyttö nukahtaa usein kehtoonsa, josta otan hänet ensimmäistä syöttöä varten sänkyymme / sängyssä kiinni olevaan ensisänkyyn. Öisin hän herää 2-3 kertaa syömään sen jälkeen, kun me vanhemmat olemme menneet nukkumaan. Sen lisäksi esikoinen herää kerran, ja aamuisin esikoinen herää vähän vaihdellen noin 6 -7.30 välissä.

Suurin ero tällä kertaa on tietysti se, että lapsia on kaksi. Aamupäiviä ei voi ottaa iisisti torkkuen ja pyjamat päällä hilluen, vaan on noustava ja noudatettava pojan rutiinia, vietävä hänet hoitoon, valmistettava lounasta ynnä muuta. Ajoittain lapset saattavat nukkua päikkärit samaan aikaan, jolloinka voin itsekin levähtää tai jopa nukahtaa hetkeksi. Pääsääntöisesti he nukkuvat päiväunensa kuitenkin eri aikaan. Tällä kertaa joutuu myös väsyneenä venyttämään pinnaa ihan eri tavalla: esikoinen on pian 2.5 vuotias, joten uhmaa, tahtoa, vauhtia ja hulluja ideoita löytyy, ja tällä kertaa väsyneenä pitää myös kyetä hoitamaan nämä tilanteet, mikä ei aina ole helppoa, kun on aivan poikki. Can I get an amen?

Tällä kertaa on myös asioita, jotka ovat helpompia. Vähäinen uni ei stressaa samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla, siihen on eri tavalla varautunut ja on kokemus siitä, että selviää. Osaan myös lukea vauvaani paremmin kuin esikoisen kohdalla, ja esimerkiksi rauhoitan hänet unille jo ennen kuin väsymys iskee. Kaiken kaikkiaan kun on jo yhden vauvan hoitanut on toisen hoitaminen - nukkuminen mukaan lukien - helpompaa.

Mahakivut

Vatsavaivoista minulta kysyttiin myös. Tällä kertaa vauvallamme on huomattavasti vähemmän vatsavaivoja. Isoveli söi aivan todella paljon, ja puklaili myös samassa suhteessa. Kiitos suihkutissien ilmavaivat olivat ainainen riesa. Esikoisen kohdalla myös uskoin, kun sanottiin, ettei masukivut johdu D-vitamiinitipoista. Tällä kertaa tein pientä kokeilua ja olen kyllä vakuuttunut, että tietyt tipat voivat aiheuttaa mahapuruja. Tytöllä tuli ensimmäiset masukivut vasta ekoista D-vitamiinitipoista, ja huomasin, että kivut tulivat aina tietyn tuntimäärän päästä niiden antamisesta, annoin ne sitten mihin aikaan vaan päivästä. Ja jos en niitä antanut, ei kipuja myöskään tullut. Pienen tutkimuksen ja neuvolatädin konsultaation jälkeen vaihdoin Nordic Health Dlux vauvan D-vitamiinisuihkeeseen, joka on sopinut huomattavasti paremmin. Nykyisin annan sen juuri ennen nukkumaanmenoa, eikä iltaisin ole sitä mahakipuitkua, jota oli ensimmäisen vitamiinimerkin kohdalla. Suosittelen kokeilemaan!

Olen myös huomannut, että tietyt ruoka-aineet aiheuttavat helpommin pientä vatsavaivaa, joten pidän sen mielessä syödessäni. Esimerkiksi chili, sipuli ja valkosipuli, kuplajuomat, vehnäpullat ja lakritsi aiheuttavat herkästi ilmavaivoja vauvalle, joten niitä syön vain pieniä määriä, jos syön. Vauvan vatsan hierominen ja jalkojen polkeminen ovat hyviä konsteja saada ilmaa liikkumaan eteenpäin ja ulos. Niin sanottu tiikeri puussa - kanta-asento on myös hyvä, jos vauvalla on masu kipeä. (Katso kuva täältä.)

Tällaisia ajatuksia ja kokemuksia unesta täällä! Paljon voimia jokaiselle äidille ja isälle, joka on väsynyt ja joutuu heräilemään öisin: teette upeaa ja merkityksellistä työtä. 

-Petra

*Ihanat ympäristöystävälliset 100% pellavalakanat saatu Vera-Vera (täällä).

2 kommenttia

  1. Kun sais YHDEN yön edes nukkua! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No NIINPÄ! Paits oon huomannut jännän jutun, et usein se yks yö saattaa aiheuttaa VIELÄ pahemman väsymyksen. Jotenki kai keho alkaa yrittää paikata univajetta, eikä ehdi yhdessä yössä. Emmä tiiä! Eli saataisko me vaikka 3 yötä?! 😂✌

      Poista